sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Roikkujat ruotuun!

 Yhdessä ompeluryhmässä oli tämän viikon haasteena tehdä loppuun ja viimeistellä keskeneräisiä töitä. Minulla ei ole kovin monta ompelusta jäänyt roikkumaan, mutta ne, jotka ovat jääneet, ovatkin saaneet loikoa pitkään.

 Ryhdistäydyin haasteen edessä ja ompelin valmiiksi tämän hatun. Oikeastaan tämä on ollut lähes valmis jo pari vuotta, mutta mallia piti muokata. Päälakiosa oli niin syvä, että lieri toimi lähinnä kaulurina. Nyt on päälakikappaleita madallettu niin, että lieri varjostaa silmiä.
Päällikangas Miljoonasydäntä ja vuori valkoista lakanapuuvillaa. Hattu on lasten kokoa, laitan päänympärysmitan, kunhan saan otettua sen.
Ompelin myös yhteen tuttiketjuun klipsun. Sekin on odottanut tekemistä pari vuotta. Hitaasti hyvä tulee.

 Kävin reilu viikko sitten puhelimessa seuraavanlaisen keskustelun:
- Voisitko ommella minulle mekon?
- Voisin. Millainen sen pitäisi olla?
- Sellainen oranssi, jossa on vihreitä kukkia.
 Pengoin kangashyllyt ja löysin oranssin telttapussin. Kävin kaikki vihreät kankaat läpi, mutta en löytänyt mieleisiä kukkia. Kuvittelin nimittäin, että laittaisin pieniä vaatimattomia kukkia hennoksi jonoksi helmasta viistosti olkaa kohti tai jotain sinne päin. Hah! Tilaaja on pieni, mutta ei vaatimaton. Hänessä on tiivistettynä väriä ja vauhtia hurjat 104cm. Niinpä päädyin "maalaamaan isolla siveltimellä". Suuri rakkauteni, äidiltä peritty vihreä kukkakangas pääsi arvoiseensa rooliin. 
Eteen ompelin vetoketjun, jotta neito saa itse mekon päälle ja pois. Helman, käden- ja pääntiet kanttasin keltaisella vinokantilla.
Tätä mekkoa voisin käyttää itsekin.

Samainen neito tarvitsi myös housuja. Haaremihousut olivat hyväksi todetut jo aiemmin, joten tein niitä kahdet lisää. Kaava oli kokoa 92, mutta koska neito on sirorakenteinen ja haaremihousujen yläosa hmm... tilava, leikkelin kankaita (lue XXL-kokoisia paitoja) sen mukaan, mihin kangas riitti. Olennaista oli saada lisää pituutta lahkeisiin. 
Violetista paidasta ei riittänyt haaremihousuiksi. Paita oli pitkä ja suht kapea. Siitä tulikin sitten tosi kapeat ja erityisen pitkälahkeiset pökät. Katsotaan, pitääkö lahkeita lyhentää.

7 kommenttia:

  1. Oi, mikä MEKKO!:) Mahtava toteutus tyttösen toiveelle. Tuollaiselle sykkisi minunkin sydän. Minulla on tuosta vihreästä kukkakankaasta takkimekko, joka on jäänyt erittäin vähälle käytölle. Hmmm.
    -Wee-
    Ps. ei pikkumekkojen tarvetta vieläkään.:)

    VastaaPoista
  2. Haa! Joskus siivoaminen ompelupöydällä kannattaa! Mutta vain joskus. Kyllä se kelpaa sanoo yksi pieni mekon tilaaja. Housut ovat hurmaavat. Tulemme sovittamaan.
    -MaisaKaarina-

    VastaaPoista
  3. Huikea mekko! En käsitä, miten olet saanut kukat kankaaseen tyystin saumattoman näköisesti.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kehuista!

    Lemppu: Kukat on ommeltu helmakankaan päälle eli kukkakankaan ja oranssin pohjakankaan yhtymäkohdassa ei ole varsinaista saumaa. Kukkien ääriviivat (= kankaan yläreuna) on tikattu tiuhalla siksakilla.

    VastaaPoista
  5. Housut ovat Täydellisen sopivat. Eli ei tarvi laittaa lasta dieetille eikä leventää housuja.

    VastaaPoista