torstai 3. joulukuuta 2015

Julkaisemattomia paloja menneeltä vuodelta

Voisin varmaan ansaista aika helposti "Maailman huonoin bloggaaja" -tittelin. En saa otettua kuvia ompeluksistani, ja vaikka saankin, ne on vasemman käden räpsäisyjä. Bonuksena kaiken päälle: en saa laitettua niitä blogiin. Kätevää sitten pläjäyttää kerralla kaikki bloggaamatta jääneet.

Baby Bornin ulkohaalari. Muistelen, että olen tehnyt joskus nukelle vaippoja, mutta haalaria en koskaan. Nytpähän on sekin tehty - tai siis joskus alkuvuodestahan minä tämän tein. On ollut uudella omistajallaankin jo pitkään. Nukkea minulla ei ole haalarin sisään, mutta kätevä puku osaa seistä itsekseen ilman sisustakin.

Eräs ihana ja minulle rakas mummo oli ostanu pojanpojalleen shortsikankaan ja pyysi minua ompelemaan. Kangas riitti nippanappa. Poika tuskin enää mahtuu näihin shortseihin.

Pieni ihminen rannikolta käy kesäisin purjehtimassa. Jotta tuuli ei ottaisi korviin eikä aurinko silmiin, tarvittiin hattu. Materiaalina ohkainen, hieman joustava farkku.

Tämä kuva on kyllä pohjanoteeraus. Kahdesta vanhasta pyyhkeestä tuli pikaompeluksena saunatakki. Alun perin oli tarkoitus ommella muuta, mutta sitten totesin, että frotee oli niin kulunutta, että sen muun ompelemiseen ei  näistä pyyhkeistä kannattanut ryhtyä. Halusin kuitenkin tehdä jotain nopeaa ja antaa vielä pyyhkeille uuden elämän. Seuraava elämä tällä kankaalla lienee luutuina.

Haluan tasaisin väliajoin ommella jotain sellaista, mitä en ole ennen tehnyt. Poikien bokserit olivat sellaiset. Koska kummipoika tykkää punaisesta ja raidallisesta ja kangasta oli vain vähän, tein bokserit hänelle. Kuvassa housut näyttää ihan hyvälle, mutta päällä... Noh, tämä bokserimalli ei ollut kummipoikaa varten.

Olen osallistunut parina vuonna Roosa Nauha -huutokauppaan. Tänä vuonna oli toivottu isommille pojille soveltuvia vaatteita. Minä tein kaksi hupparia. Jos oikein muistan, tämän harmaan koko oli 152.
Huppu on vuoritettu trikoolla. Raglansaumassa on vetoketju.

Tämän koko on muistaakseni 140. Kangas oli kakkoslaatuista ja raidat paikoitellen levinneet eikä edes kovin suorat. Siitä huolimatta kokonaisuudesta tuli mielestäni oikein hyvä. Molempiin huppareihin kävin muokkaamassa kaavat Käsityöneuvonnassa. En lakkaa ylistämästä sitä paikkaa ja taitavaa ohjaajaa. Tykkään kuositella kaavoja, mutta yksin kuositellessa menee vain hermot.

Nämä Daltonit ovat tehneet jo monta ryöstöä. Viimeisin kuulemani isku kohdistui keittiöön ja saaliiksi he saivat ruokaa.
En muista, mikä ompelus olisi vastustanut yhtä paljon kuin näiden paitojen teko. Lopulta saumurikin hajosi. Paidan helmat olisivat saaneet olla minun makuuni vähän pidemmät. 

Tämä trenssikin on niitä "kokeilen, kun en ole koskaan ennen tehnyt" -tuotoksia. Itse asiassa löysin kirpparilta tuon ruutukankaan ja näin sen heti trenssinä. Aloitin ompelun, vaikka en tiennyt, kenelle takki tulisi. Tiesin kyllä, että kuvan neiti tykkää takin väreistä ja hän on sellainen tyyli-Lyyli, että pinkki trenssi täydentäisi hänen garderobiaan oivallisesti. 

Olin aivan innoissani, kun löysin kirpparilta nämä blin bling -soljet hihatamppeihin. Ja kyllä - ne olivat takissa parasta myös neidon mielestä. Meillä on niin samanlainen maku.

Näiden lisäksi on sitten vielä kaikki ne ompelukset, joita en ole kuvannut. Esimerkiksi kissat, jotka lähtivät viikonloppuna kohti pohjoista. Samaisena viikonloppuna tein kaksi pikkuista paitaa ja yhden minimaalisen mekon Jokapoika-kankaasta. Niitäkään ei ehditty kuvaamaan. 

Toivon, että tulevan vuoden alkupuolella minusta löytyisi pontta blogin uusimiseen. Jos ei löydy, taitaa olla aika laittaa ovet säppiin.

1 kommentti:

  1. Hups , huomaan että en ole tänä jouluna tilannut mitään vaatekomerosta.
    Aikaisemmin joulupukki on tuonut meille paloautopenaalin, palomiespuvun, suskan kantokopat, hevosten loimia ja mitä kaikkea lienee.
    T: Elli

    VastaaPoista