perjantai 20. syyskuuta 2013

Ennenkuulumatonta!

Ohhoh! Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Kaikki viimeisimmät ompelukseni ovat joustavista materiaaleista. Yksi asia on kuitenkin ennallaan: kaikki (pää)materiaalit on kirpparilta. Resoria k-kaupasta löytyy harvemmin, joten sitä täytyy ostaa välillä muualta. 
Pari päivää sitten onnistuin tosin varastamaan resoria. Ei, en tehnyt sitä tahallaan. Kävin Käsityöneuvonnassa piirtämässä yhdet kaavat ja ostin samalla framilonia ja resoria. Jouduin lähtemään aika kiireellä pois ja keräisin nopeasti tavarat ja maksoin ostokseni. Kadulla aloin miettimään, että loppusumma oli kyllä aika pieni ja tajusin, että framilon oli jäänyt laskuista pois. Pääsin kotiin ja aloin purkamaan reppua, jolloin tajusin, että olin pakannut mukaani kaksi palaa turkoosia resoria - siis sen, jonka ostin että sen, joka piti jäädä Käsityöneuvontaan. No, ensi viikolla menen palauttamaan resorin ja maksamaan framilonin.

 Kummipojalle tein hupparin. Poika on nyt 2-vuotias ja mieluisin vaate on kuulemma huppari. Kaava oli tosi kummallisen mallinen ja kaiken soveltamisen jälkeen toivon, että vaate sopii pojan päälle. Tätä tehdessäni unohdin langansuunnat ja muut. Leikkelin palat sieltä, mistä ne parhaiten tuli. Poikittainen tikkaus etukappaleessa ei ole vain koriste. Siinä on oikeasti sauma.

 Toiselle pojalle koostin joustofroteepaidan. Miehusta on neljästä palasta. Kainaloiden alla ei ole perinteistä sivusaumaa. Hihoissa on öööö... pintuck-laskoksen tyyppiset ompeleet. Ne ovat peruja edellisestä elämästä, jolloin paita oli vielä aikuisten jumpsuitin muodossa. Silloin laskokset ovat olleet eräänlaisina prässeinä lahkeiden etupuolella.

 Kummipojan isosiskolle tein myös hupparin. Isosisko pitää monen pikkutytön tavoin pinkistä. Mietin pitkään, miten somistaisin kovin yksinkertaista vaatetta. Ensin päätin ommella taskut. Edelleen takki oli jotenkin vaisu. Sitten muistin paljetit, jotka ovat aiheuttaneet minulle kohtuullisen usein harmaita hiuksia. (Pienet vieraat rakastavat lasista paljettipurnukkaa ja kerran jos toisenkin olen kontannut iltahämärissä enimpiä paljetteja lattialta. Ronskisti olen antanut mennä niistä osan imuriinkin, mutta edelleen niitä on jäljellä.) Paljeteista sitten ompelin taskunsuihin vähän blingblingiä.

 Samainen neiti saa myös velourhousut. Epäilen kyllä, että vaikka kavensin näitä reilusti, housut pyörivät edelleen hoikan tytön päällä. Ehkä ne kuitenkin jotenkin pysyvät menossa mukana, kun laitoin vyötäröresorin sisään kiristysnauhan. Toiseen lahkeeseen lisäsin muutaman paljetin.
Todennäköisesti paljetit eivät kovin kauaa paikaallan pysy, joten taidan armeliaasti laittaa vaatepaketin mukaan muutamia kipaleita niitä lisää. Arvelen, että tytön äiti ilahtuu tästä lahjoituksesta kovin. (*virnuilee ilkikurisesti*)

Jotta totuus ei unohtuisi: tältä minulla näyttää ompelupäivinä eli siis aina. Toinen matto potkaistaan kasaan ja lattialle levitetään kaavat, kankaat ja muut tykötarpeet. Voitte arvata, että työasento on erittäin ergonominen.

4 kommenttia:

  1. Ihana värikimara noita vetoketjuja! Onko niitä tosiaan koko kassillinen? Vetoketjuja harvemmin löytää täälläpäin k-kaupasta. Harmi. Minä yritän etsiä itselleni sopivan väristä pientä vetoketjua, jolla somistaisin harmaan pipon.

    -W-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vetoketjuja on kassillinen. Siltikään niistä ei tahdo löytyä mieluista/ sopivan pituista kulloiseenkin tekemiseen. Pussissa on vain avoketjut ja muut ns. vahvat, pitkät ketjut. Lyhyet vetskarit on lokerikossa. Niitä tarvitsee yleensä harvemmin.

      Poista
  2. Sinullahan on ompelupöytä, mitä se on tukittu täyteen? Kivalta näyttävät collegetakit. Bilngblingit voi nakata suolle. Toivotaan että vilahtavat imuriin seuraavassa siivouksessa.

    Elli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompelupöydällä on tietenkin ne olennaisimmat eli ompelukone ja saumuri. Ne vievät toisen laidan pöydästä. Toisella laidalla on sitten ne tarvikkeet, joita eniten tarvitsee ommellessa eli langat, kuminauhat, napit jne.
      On helpompi potkaista matto syrjään ja kontata pitkin lattioita kuin tyhjentää ompelupöytä joka välissä. Ratkaisu olisi leikkuupöytä, mutta se ei sovi mihinkään.

      Poista