torstai 20. helmikuuta 2014

Sarjatuotantoa

Minulle kävin vanhanaikaisesti: löysin kirpparilta vaatteen, josta tiesin heti, mitä siitä pitää tehdä. Etsin kuumeisesti kaavoja muutaman päivän ja sinä aikana ehdin löytää toisenkin kankaan, josta päätin tehdä kokeiluversion. Kaava löytyi, se on Ob:n Mustikka-haalari (6/09).

 
 
Nämä on ne harjoitteluhaalarit, jotka tein ensimmäiseksi. Ompelen joustavia kankaita harvoin, joten voitte arvata kuinka oli kieli keskellä suuta resorikanttauksia ommellessa. Yllättävän hyvin onnistui. Olin vieläpä niin uhkarohkea, että ompelin resorit sinisellä, että varmasti jokainen mahdollinen mutka ja harhatikki näkyisi. 
Nämä pökät on kokoa 62 - enempään ei riittänyt kankaan korkeus. Materiaalina velour. MYYTY

Raidallisten haalarien ompelun jälkeen silmät osuivat oranssiin paitaan, josta olen pitkään suunnitellut muokkaavani itselleni paidan. Kuningasideaa ei ole tullut ja jotenkin vierastan velouriin pukeutumista. Mutta näihin housuihin materiaali oli mitä oivallisin ja väri ehdottomasti yksi parhaista. Sakset esiin!
Halusin jotain vähän erilaista kuin edellisissä, joten kanttasin vetokejuhalkionkin resorilla. Ja jotta pääntien sai kantattua samalla, oli helpointa pyöristää pääntien ja vetuketjuhalkion kohtaamiskulma. Kankaasta ei riittänyt lahkeeseen taitetta, joten ompelin lahkeensuihinkin resorikanttauksen.
Oi, että minä tykkään näistä! Koko on 68. MYYTY

 Vihdoin uskaltauduin The kankaan kimppuun. Eikä se alunperin mikään kangas ollut, vaan joustofroteinen paita - monin paikoin kulunut ja venynytkin, mutta ah, niin herkullinen kuosi. Kun oikein tarkoin sommitteli eikä huomioinut langansuuntaa aivan tismalleen, sai paidasta leikattua 68 housut. Eteen tähtäsin rintataskun. Tasku on ehkä vähän hassussa kohtaa, mutta siihen se tuli, koska etukappaletta ei olisi saanut muuten leikattua.
Ohjeessa käskettiin laittamaan haalareihin piilovetoketju. En ymmärrä miksi. Nämä on ainoat housut, johon sellaisen raskin laittaa (todellisuudessa mitään muuta sopivaa vetoketjua ei löytynyt).
Harmillisesti pääntien kanttaus on eri korkeudella vetskarin toisella puolella. Pitänee ratkoa ja tasoittaa päät. (Äärimmäisen ärsyttävä homma, koska just siinä kohtaa on ainakin sata ommelta.) MYYTY

Harmi, että minulla ei ole näihin housuihin sopivaa lasta.

Niin, ja tervetuloa sinulle uusi lukija! Huomasin lukumäärästä, että yksi on tullut lisää, mutta olen niin tyhmä, että en osaa katsoa, kuka on uusi. Olet sydämellisesti tervetullut!

5 kommenttia:

  1. Aivan huikean ihanat haalarit, vaikka alimmainen oli kyllä kaikista makein. Upeaa, että olet ommellut nämä kierrätetyistä kankaista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minä tykkään ommella kierrätyskankaista. Se on ekologisempaa kuin uusien materiaalien hankinta ja vanhojen kankaiden värimaailma on hyvin minun näköinen. Ja tykkään siitä, että materiaalien hankinnan eteen täytyy nähdä vaivaa. Materiaalit ovat kirjaimellisesti löytöjä. Näiden lisäksi on äärimmäisen kutkuttavaa miettiä, mihin kangas riittää.

      Tervetuloa lukijaksi Pikkupippuri! Jos tulkitsen oikein, myös Piksu on liittynyt lukijaraatiin viimeisimmän postauksen jälkeen. Oikein paljon tervetuloa! Jos henkilöllisyys ei osunut oikeaan, toivotan tervetulleeksi heidät, jotka eivät ole vielä omaa tervetulotoivotusta saaneet. Viihtykää!

      Poista
  2. Oi armahin kotiompelija. Meillä tulee olemaan ensisyksynä noille oransseille ja mustille (?) housuille käyttäjä. Voisiko niitä muokata niin, että lahkeisiin tulee resorit?
    -Wee-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin onnea!
      Pitänee surauttaa lahkeisiin resorit. Onhan tässä onneksi syksyyn asti aikaa. :)

      Poista
  3. Varaan alustavasti nuo harjoitteluhaalarit, vaikka nimi onkin turhan alentava noin hienoille pöksyille. Mutta ensin siivoan lasten vaatekaapit ja mietin, josko tilaisin jotakin muutakin.

    VastaaPoista