torstai 3. marraskuuta 2011

Muuttumisleikki

Sanon aina, että ostan kirpparilta kankaita. Harvoin ne mitään kankaita sanan varsinaisessa merkityksessä ovat. Yleensä ennemminkin valmiita vaatteita. Niistä sitten sommittelen kieli keskellä suuta jotain uutta. On jokseenkin jännittävää arvioida, mihin mikäkin vaate riittää. 
Minusta on kehkeytynyt kohtalaisen hyvä arvioimaan kankaan riittävyyttä silmämääräisesti. Kangaskaupassa sitä vastoin en osaa toimia. Tuntuu tyhmältä pyytää kangasta puoli metriä tai 70 senttiä. En minä tiedä, kuinka paljon se on. Mutta äärimmäisen harvoin minä mitään pakalta ostankaan.

Pitkän esipuheen jälkeen varsinainen asia. Tein Pojalle paidan ja housut. Paita oli entisessä elämässään aikuisten paita. Ja ihan Marimekkoa. Olalla on nepparit, pääntiellä ja helmassa resorikanttaus. Housut ovat velourintapaista kangasta, pala vanhaa aamutakkia. Lahkeissa ja vyötäröllä leveät ruskeat resorit, samaa kuin paidassakin. Somalta näyttää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti