Missä palaa?

Pienelle pojalle tilattiin joulupukinkonttiin palomiehen asu.

Jos olisin tiennyt tilauksen ottaessani, millainen homma on edessä, olisin ehkä kieltäytynyt kohteliaasti - tai sitten en. Urakka oli melkoinen, mutta olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, joten kai sitä tämän luomisentuskankin unohtaa pian.

Minulla ei ollut selkeää mielikuvaa palomiehen asusta. Googletin. Olisi tietenkin pitänyt tietää, että hakusanaksi täytyy laittaa sammutusasu, muuten löytää pääasiallisesti puolipukeisia miehiä ja puputyttöjä. 

Pistoliekillä on erinomaiset sivut. Otin puvun mallin sieltä.

Materiaalit asuun hankin luonnollisesti kirpparilta. Collegetakki oli aikuisten kokoa ja perujaan Äkkihopulta, joka on pohjoisen ensihoito- ja sairaankuljetusfirma. Miten lie takki näin etelään joutunut, mutta paikalliselta kirpparilta minä sen ostin. Eikös tuo nimi hyvin palvele pientä palomiestäkin?

Housut oli pari kokoa liian isot, joten pienensin niitä vähän.

Heijastinnauhoista kiitos kuuluu pari sataa kilometriä tästä paikasta pohjoiseen. Sieltä nimittäin saapui iso lasti heijastinliivejä, joista minä askartelin heijastinnauhaa. Alkuperäinen nauha oli liian leveää, joten puolitin sen. Sitten ompelin leikatun reunan kiinni liiviin, purin toisen puolen pois ja leikkasin molemmin puolin heijastinta sopivalta etäisyydeltä. Voilá, valmista nauhaa! 

Muovinen kypärä löytyi kirpparin ilmaislaatikosta. Olipas melkoinen tuuri! 

Kohta pääsee joulutonttu hoitamaan postipojan virkaa ja minä ompelemaan lisää täytettä pukin pohjattoman tuntuiseen konttiin.