Naistenvaateosasto

Viime aikaisia löytöjä. En jaksa kirjoittaa nyt tarkemmin. Täydennän tätä joskus. Kaikki vaatteet ovat käyttökelposia sellaisenaan, mutta niitä voi käyttää myös materiaalina johonkin toiseen vaatteeseen. Kysy, jos joku näistä kiinnostaa.

VI33 Puuvillamekko. Koko 36.
Olka-helma-pituus n. 80cm. Rinnanympärys noin 94cm.

 Mekko takaa. Takasaumassa on vara löysätä pari senttiä, jos tarvitsee lisää ympärysmittaa. MYYTY

PU34 Puuvillasatiinimekko. Koko ehkä 38/40. MYYTY

PU35 Puuvilla(?)hame. Koko 34. Reilut saumanvarat, tätä voi suurentaa ehkä pari kokoa.

 MU11 Vuokon puuvillainen paita. 

 Pikkuihmiselle tehty mekko. Kellohelmainen, jotain hieman joustavaa sekoitekangasta. Edessä nappilista.

Reilu kädentien kurvi johtuu siitä, että mekossa on olevinaan minimaaliset hihat. Sellaiset olkapään peittävät. Koko 80, kavennettuna. 

Tämä mekko on siis tilaustyö, ei myynnissä.

Haalea aavistus

 Kaksi valokuvasukurssikertaa takana. En osaa vielä mitään. Se on todistettavissa seuraavista kuvista. Paidan väri on yhtä kaukana todellisesta väristä kuin itä on lännestä.

 Trikoopaita SK 1/10 tunikan kaavalla, sievoisin muunnoksin. Olenkohan joskus tehnyt jonkun vaatteen alusta loppuun asti kaavan ja ohjeen mukaan?

 Edessä valenappilista ja pintuck-laskoksia. Pääntie kantattu trikoolla ja tikattu kaksoisneulalla.

Hihat ovat 3/4-mittaiset, reilusti hihansuusta pussittavat. Nyt tiedän, miten tällaiset pussitukset oikeasti kannattaisi kaavottaa. Pussilahkeisia housuja tehdessäni minulla ei ollut mitään aavistusta.

Paita on kokoa 38 ja yllättävän niukka SK:n malliksi. Olen tottunut siihen, että SK:n mitoitukset ovat joka suuntaan reiluja. MYYTY

Kukkeaa

Tuleekohan joskus tilanne, jolloin olen kuvannut ja laittanut kaikki kankaat Vaatekomeroon esille? Jostain kummallisesta syystä aina kuitenkin on joku kangas kuvaamatta tai ehkä on kuvattukin, mutta kuvaa ei ole julkaistu. Kummallista. Sitä paitsi nykyisin ostan kankaita suhteellisen harvoin, niin että kuvattavaa ei edes ole ruuhkaksi asti.

SI32 Turkoosipohjainen velour. Tätä on pitkä mekollinen, joten riittää isompaankin vaatteeseen. Vasemmalle olen asetellut resoreita, jotka kävisivät velourin väreihin. Alin on tummansininen, vaikka näyttääkin lähinnä mustalta. Niin, ja tuo yksi karannut suikale värisuoran vieressä on ruskeaa. VARATTU

 MU10 Valtaisa aikuisten essumekko. Puuvillasekoitetta. Toimisi siis oikein hyvin takkikankaanakin.

Lähikuva kukista.
MYYTY

Aivan - ei kun avain

Olen varma, että jos opiskelisin suomen kieltä, sekoittaisin sanat aivan ja avain. Englannin kiusallisia sanoja ovat except ja expect sekä moni muu ex-alkuinen. 

Pari avainnauhaa lisää. Punasävyisessä on turvalukkona tarranauha. Muija on oikeassa elämässä violetimpi kuin kuvassa. Muija-nauhoja on kaksi, toinen vain jäi kuvasta pois.

Punainen ja toinen Muija on MYYTY, yksi Muija jäljellä.

Avainhenkilö

Testasin pikaisesti avainnauhojen ompelua, kun niitä toivottiin Vaatekomeroon.

Vasemmalta oikealle: Verhon alareuna, essun nauhat ja hameen helma. Siinä materiaalit. Lukot ovat vanhoista mainosavainnauhoista. En pidä noista mustista muovisista "turvalukoista", mutta en myöskään halua, että kukaan kuristuu mun ompeluksiin.
Miltä näyttää, teenkö näitä lisää? Hinta vois olla vaikka 5e/kpl.
MYYTY

Verkot vesille - ei kun pyörään

Aloitin valokuvauskurssin, mutta opit eivät näy vielä seuraavissa kuvissa. Silittää osaan ennestäänkin, mutta just tänään ei huvittanut. Sitä paitsi takki rypistyy kuitenkin postissa, joten turhaa se olisi ollut joka tapauksessa.

 No niin. Tein siis takin. Kankaana Metsovaaran Tampellalle suunnittelema Pelimanni. Punaiset kanttaukset siksi, että minulla sattui vanhastaan olemaan punainen vetoketju eikä koko kaupungista löytynyt ruskeaa vinokanttia. Hihansuissa on kuminauhat, edessä läpälliset paikkataskut. Sisuksena beige, ohkainen tikkikangas.

 Takana ei mitään erityistä. Pyöreä huppu. Koko 36/38 - tai jotain sinne päin. Ette arvaa, kuinka hankalaa on tehdä aikuiselle takkia, vaikkakin mittojen mukaan, kun asiakas asuu muutaman sadan kilometrin päässä, niin että tekelettä ei voi välillä sovittaa. Huh! Mutta tehty on. Nyt vain toivon, että takki olisi sopiva.
Arvatkaapas muuten, kuinka pitkästi vinokanttia tällaiseen takkiin menee.

Hihii! Tässä on mun Mummon peräpää. Olennaista kuvassa ei ole takarengas, vaan hameverkko, joka on tehty pyöreästä pitsiliinasta. Hameverkko ei kuulu Mummoon, joten se on vain pikaisesti laitettu kiinni verhonipsuilla. Vähän reunat roikkuu, mutta jospa verkko asettuisi oikeaan sykkeliin paremmin.
Haa! Ja just huomasin, että hameverkon värithän täsmäävät takin kanssa. Aika hyvä juttu!

Jumpsuit Odotetulle

Luulin, että pääsen luikahtamaan jumpsuit-villityksestä kuin koira veräjästä. Minä en ompelisi yhtään lököttävää kokohaalaria. En. En kellekään enkä varsinkaan aikuisille. Toisin kävi. Tai melkein toisin. 

Tein vauvan "sisäolopuvun" (,kuten tilaaja sen ilmaisi), mutta puku oli nimetty Ottobressä Jumpsuitiksi. Eli nyt olen vasten tahtoani vähän niin kuin tehnyt jumpsuitin, vaikka halusin tehdä sisäolopuvun.

 Kangas on perusfroteeta, joustamatonta, vanha pyyhe. Vetoketjuhalkio on kantattu resorilla, samoin huppu. Raglanhihat. Koko 62. Siinä faktat.

Tämä kuva hellyttää minua suunnattomasti. Mallina toimi Ville, jolta puuttuu sekä kädet että jalat (minun pitäisi tehdä ne). Puutteistaan huolimatta Ville osaa poseerata hienosti. Melkein kuulen unisen tuhinan.

Kuumaliimasydämiä

 Viimeksi sanoin, että ompeleminen on hauskaa. Se on myös haastavaa.
Myös kuvaaminen on haastavaa ja siksipä olenkin ilmoittautunut kuvauskurssille.Seuraavat räpsäisyt ovat kammottavia, mutta luvassa on parempaa ensi viikosta lähtien.

 Sain Hitachin työkalusarjalaatikon, josta oli poistettu niin työkalut kuin muutkin sisukset.

  Jäljellä oli vain kuori. Toiveena muuntaa kuoret käsilaukuksi. 

Laukun vasemmassa yläkulmassa lukee NAME eli siihen saisi kirjoitta nimensä. Minä liimasin siihen S-kirjaimen, kun sellainen oli sattunut jäämään leluaakkossarjasta.

 Vuorasin laukun punaisella sydänkuvioisella tikkikankaalla (= vanha takki). Reunat huolittelin vinokantilla, joka oli peräisin istuinpehmusteista (Vai mitä ne on sellaiset, joita laitetaan tuolille?). Toisenlaisesta sydänkankaasta ompelin pienen taskun ja laitoin reunaan kuminauhan. Jos laukun omistajan tarvitsee ottaa mukaan joskus cd:itä tai pokkareita tai etikkaa tai juomapullo, niin ne voi sujauttaa kätevästi kuminauhalenksuihin. Haluatteko tietää, mistä kuminauha on peräisin? Nanson trikoohameesta. Hameosasta tehtiin ensin yhdelle pikkuneidille housut.

 Toiselle puoliskalle tein yhden ison taskun. Naisen käsilaukussa voi olla mitä vain, joten sovitin, miten taskuun mahtuvat juuriharja, hanhi ja vasara. Hyvin. Vasemmassa yläkulmassa on minitasku avaimille. Rekvisiitta-avaimet roikkuvat vain näön vuoksi puolittain taskun ulkopuolella.

Sisuskalut liimasin kuoreen kuumaliimalla. Enpähän sitäkään ollut ennen tehnyt. Kirpparilta ostin pistoolin ja Tiimarista liimapuikkoja. 

Onnea laukun uudelle omistajalle!