sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Linnut löysivät uuden pesän

Katsokaa, minkä ihanuuden sain, kun vain uskalsin kysyä. Työtakki oli matonkudekorissa ja minä kävin sitä pari kertaa ihailemassa. Kangas olikin aivan joutilas, koska ei ole kuvionsa vuoksi oikein hyvää materiaalia mattoihin. Hyvä, että ei ollut.

SI24 Työtakin niskassa lukee: Fenno Sport, Made in Finland. Olisin melkein vannottanut, että tämä on täyttä puuvillaa, mutta mukana näyttää olevan myös 15% viskoosia. Mutta vielä mystisempää on, että pesulapun vieressä on lappu, jossa lukee: emmis made in finland (vieläpä tuolla fontilla). Onko emmis joku ompelimo?
Olkoon mitä on, mutta kangas on ihastuttava. Nuo linnut on peukalonpään kokoisia. Väri vaihtelee valaistuksesta riippuen mustikansinisestä tummaan luumuun. Kankaasta tulee takki tai pari mekkoa. Vai onko jotain muuta, mitä tästä haluaisit?
28.02.12: Työtakista tuli lapselle takki. Kangasta jäi vielä. Siitä voisi ehkä tulla vielä pieni takki (80-senttinen tai pienempi).

maanantai 12. joulukuuta 2011

Tästä se alkaa - Nuppupeittoilu

 Arvoisa lukija!

Haastan sinut ompelemaan yhden tai useamman Nuppupeiton. Nuppupeitto on sairaalan tehohoidossa oleville keskosille annettava peitto, jonka he saavat omakseen. Peittoja lahjoitetaan Suomessa useisiin eri sairaaloihin. Minä toimitan tämän keräyksen kautta tulevat Nuppupeitot Keski-Suomen keskussairaalaan. 

Peittoja tarvitaan jatkuvasti. Näin ollen voit toimittaa peittoja minulle silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Minulle ja sairaalalle peittojen vastaanottaminen sopii aina.

 Nuppupeiton ohje (kopioitu Nuppupeittoyhdistyksen sivuilta):
"Nuppu-peitto valmistetaan puuvillasta ja/tai flanellista sekä vanusta.
Peiton koko on minimissään noin 40 x 40 cm, mutta se voi myös olla hieman isompi eikä sen tarvitse olla neliö.

Peiton päällisosa voi olla joko tilkkutyö tai yhdestä kankaasta ommeltu. Peiton vuori saa mielellään olla flanellia tai muuta pehmeätä kangasta (mielellään puuvillaa). Kerrosten välissä voi käyttää myös puuvilla-, polyesteri- tai sekoitevanua. Työ on hyvä tikata ainakin sen verran, että vanu pysyy pestessä paikoillaan. Tikkausen voi suorittaa käsin tai koneella. Tikkauksen sijaan työn voi myös solmia. Peitto tulee voida pestä 40 asteessa koneessa. Peitossa on hyvä välttää irtoavia tai teräviä osia, jotka voivat olla vauvalle vaaraksi (esim. rusetteja, nappeja tai paljetteja).

Tilkkutyön tekniikka ja malli ovat vapaat, samoin kankaiden värit ja kuviot. Kirkkaat värit piristävät sairaalan aika harmaata ilmapiiriä, mutta kaikenlaisia peittoja tarvitaan ja jokainen peitto on tärkeä vauvalle ja hänen perheelleen."  

Peitot voi toimittaa minulle tai Jyväskylän Käsityöneuvontaan. Käsityöneuvonta sijaitsee Matarankatu 6:ssa, Tourulassa. Minun yhteystietoni saat lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vaatekomeroon@gmail.com.

Ainakin aluksi kuvaan kaikki saamani peitot tänne blogiin. Jos peittoja alkaa tulla ovista ja ikkunoista, teen peitoille omat sivut. 
Tekemisen ja lahjoittamisen iloa kaikille! Ommelkaa!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Jouluostoksilla

 Kotiompelimossa on monta jouluasiaa tekeillä. Yhteen lahjaan en löytänyt mieleistä kangasta Vaatekomerosta, joten piti lähteä kirpparille. Tarkennus: tarvitsin vain muutamia tilkkuja.

PU24 Löysin pari tilkkuakin, mutta myös tämän. Finlaysonin tyynynpäällinen paksua puuvillaa. Niin paksua, että ajattelin tästä tehdä kassin/ laukun, mutta tajusin viime hetkellä, että juuri nyt ei ole mihinkään "välitöihin" aikaa.


MU9 Tämäkin lähti mukaan. Minun kummitädillä on joskus ehkä ollut tämän tyyppisestä kankaasta mekko. Hän tykkäsi pienistä kukista ja iloisista väreistä. Tosin hänellä oli kyllä enemmän sinisävyisiä vaatteita. Tätä kangasta on kolme palaa. Kangas riittää yhteen lasten mekkoon ja vielä jää kahteen hameeseen ainekset.
MYYTY

PU25 Tiedän jo valmiiksi yhden lukijan, joka hullaantuu tähän kankaaseen. Kangas on erittäin kapean ja pitkän hameen muodossa tällä hetkellä. Siitä saisi kuitenkin 116-senttiselle hihattoman mekon.

Ja entäs ne kangastilkut? Minun piti hakea Googlesta hieman hengenvahvistusta, että osaisin tehdä lahjasta oikeanlaisen. Totesin, että omista kangaspinoistahan löytyy juurikin sopivia materiaaleja. Ne kirpparitilkut päätyvät varmaan Nuppupeittoihin. Nuppupeittoasia on vielä vaiheessa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Siihen luottaen. MYYTY

maanantai 5. joulukuuta 2011

Vaan siivetönnä en voi lentää

Kyllä Albatrossin kanssa kannatti hikoilla: asiakas on tyytyväinen ja paita saanut osakseen paljon kehuja. Miellyttää kuulemma miehenkin silmää.

Sellainen siitä tuli.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Aurinko nauraa ja tähdetkin nauraa

Näin minä nauran ja
noin minä nauran ja
miksi en nauraa saisi.
Aurinko nauraa ja
tähdetkin nauraa,
niin miksi ei naurattaisi.
- A. Lydecken -

 Sain varsinaista hyväntuulen postia. Kaksi nauravaa lasta aurinkoisissa tunikoissaan. Hymyilyttää.

 Toiveena oli pitkähihaiset tunikat. Ei ollut valmista kaavaa, joten sovelsin kahden eri mekon kaavoja.

 Molemmissa on keltainen kuvio edessä ja takana. Hihat ovat yksiväriset. Pääntiellä ja hihansuissa kuminauha.

 Toisen mekon helmassa on vinonauhakanttaus, sillä kangasta ei hyvästä suunnittelusta huolimatta riittänytkään päärmeeksi asti. Onneksi oli sopivan väristä vinonauhaa. 

Tässä vielä kuva tunikoiden kankaasta. Pöytäliinahan se entisessä elämässään oli.

Lämpöisiä unia!

 Viime viikkoina olen keskittynyt peittomaailmaan. Siksiköhän minun olisi tehnyt mieli pötkähtää pienille "noposille" (=nokosille) ainakin kerran päivässä? Vai sisäinen karhuko minua vaatii siirtymään jo talviunille? Niin tai näin, muutama pieni ihminen on saanut peiton tai pussin.
 Tämä peitto on alkusyksyn tuotantoa. Peitto on tehty lakanapuuvillasta ja välissä on levyvanua.

Neito sai myös uudelleen päällystetyn makuupussin. Musta näyttää tyylikkäältä, vaikka ensin minua hieman arvelutti, mahtaako musta olla liian julma väri vauvalle. Ei ole. Pelkästään tyylikäs.

Nuppupeitto numero 2. Taas piti hullaannuksissaan ommella keskellä yötä ja miettiä, häiriintyykö naapurit. Nämä tilkkutyöt vievät minua kuin pässiä narusta. Kolmanteen peittoon on jo tilkut melkein leikattu. Ja aika monta on vielä suunnitteilla. Alkavalla viikolla yritän saada Nuppupeitto-keräyksen pystyyn. Vielä on muutama asia selvittämättä.

torstai 1. joulukuuta 2011

Leijonan mä metsästin

Hyvä kirpparipäivä. Kolmesta syystä:

 1. PU23 Leijonapaita. Aika iso ja hyväkuntoinen. Tästä saa vaikka pari vauvanpeittoa.

 2. OR12 Tyynyliina. Aivan selvää Nuppupeitto ainesta. Eikös? Tai jos jollakin on kotona joku nuppu, joka tarvitsisi tästä jotain, niin saa kysellä. Tämä on vielä yhtenä kappaleena.
Edit: tästä tuli pieni kauppakassi. Löytyy Puodista, jos haluat ostaa. MYYTY

 3. MU8 Osiksi ratkotun mekon paloja. Noiden "mansikoiden" väri on väärä. Ne ovat oikeasti sellaisia jämäkän pinkkejä. Mansikat ovat kutakuinkin oikeiden mansikoiden kokoisia. Kangas on puuvillasatiinia. Hame tästä tulisi aikuisellekin ja vielä jäisikin kangasta. MYYTY

 Eilen (vai jo tiistaina?) valmistui ensimmäinen Nuppupeitto. Tilkkutehtailin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Melko hyvin osasin vielä. 

Nuppupeiton kääntöpuoli. Jos tarkasti sihtaa, näkee tikkaukset. Tikkasin kulmista sisimmät ruudut ja keskeltä... noh, keskeltäkin tikkasin. Peitto on neliön muotoinen. Kuva valehtelee.

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Kuinka paljon hermot maksaa?

 Minulta tilattiin kauan sitten Puppe. Tiedätte kai sen keltaisen luppakorvaisen koiran, jolla on ruskeat täplät kyljissä ja hännänpäässä? Koska tiesin, että tilauksella ei ole kiirettä, olen etsiskellyt rauhassa koiran kaavoja, joista saisi muokattua Pupen näköiset. Ei löytynyt. Lopulta päätin soveltaa jonkun neliraajaisen otuksen kaavoja. Hah! Ei niistä kaavoista mitään hyötyä ollut. 
Sommittelin kaavat siis itse. Mittailin, mietin ja piirsin. Piirsin ja mittailin. Leikkasin ja teippasin takaisin. Sitten tein koeversion mustasta velourista:
Buah hah hah hah haaa! Tällä Pupen serkkupojalla ei ole niskaa ollenkaan. Ihan pieni ajatuskatkos tullut sillä kohtaa. Päälaki on kananmunan mallinen = ei hyvä. Kuono on liian pitkä. Grrh!
Muokkasin kaavoja. Piirsin, leikkasin, liimasin. Siirsin korvia ja vaihdoin saumojen paikkaa.

Tein toisen kokeiluversion vanhasta lakanasta. Vähän edellistä parempi, mutta ei edelleenkään hyvä. Ja taas muokkasin kaavaa. Sitten päätin, että kaava saa olla kyllin hyvä ja leikkasin pään, vartalon ja hännän keltaisesta velourista. Tikkasin täplät kylkiin ja hännänpään ruskeaksi. Korvat päätin ommella erikseen, toisin kuin kokeiluversioissa.

Siellä se Puppe pötköttelee vanhan aamutakin päällä. Toinen korva on paikoillaan parilla neulalla, toinen näyttää hypänneen ruskean kankaan reunalle kuulostelemaan maailmanmenoa. Kirsuna on musta kantanappi, sekin vain neulalla kiinni, ja silminä mustanuppiset neulat. Jalat on vielä kokonaan tekemättä.
Ergonomisesti hoidan edelleen niin kaavoituksen, leikkaamisen kuin monet muutkin työvaiheet lattialla.

Niin, ja se kysymys hermojen hinnasta. Miten hinnoitella tavara, jonka tekemiseen on mennyt hirveästi aikaa ja monta kertaa hermot? Toisin sanoen, minkä hinnan ottaa hermojen menettämisestä? Tiedän jo nyt, että en laskuta siitä mitään. Kun Puppe on valmis, olen jo unohtanut kaiken vaivan. Äidit sanovat usein, että synnytystuskat unohtuvat, kun saa lapsen syliinsä. Ehkä tässä toimii jollakin tapaa samanlainen logiikka. Palkintoa odotellessa!

tiistai 29. marraskuuta 2011

No onkos tullut kesä...

... nyt talven keskelle? Ei. Täällä ainakin on tullut talvi pitkään jatkuneen kesän keskelle. Saatiin lunta erittäin pikaisella toimituksella (muutaman tunnin sakea sade) kymmenisen senttiä.

Sen sijaan minä löysin kesän kirpparilta. Vai oisiko tämä sittenkin enemmän syksy?
KE18 Kaksi aivan upeaa verhoa. Värit on taas hieman pliisut, mutta voin kertoa, että tuo tummempi keltainen on todella syvää keltaista. Oikein sellainen voimakeltainen. Verhojen koko on 133x184. Kuvan vasemmassa reunassa keskivaiheilla on tulitikkulaatikko mittoja suhteuttamassa. Kukat ovat isoja: reiluun 130 senttiin mahtuu kolme kukkaa rinnakkain. Klikkaa kuvaa ja tarkastele kukkia lähemmin - ne ovat upeampia kuin miltä tässä minumaalisessa kuvassa näyttävät.
Kankaasta tulisi hauska takki aikuiselle - ja miksi ei lapsellekin. Hameenkin tästä voisi tehdä tai mekon. Voin myydä kokonaisina verhoinakin, jos haluat aurinkoa ikkunoihisi.
MYYTY

... ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille? Laitetaan. Sellaisille pikkuisille linnuille, jotka viettävät elämänsä ensihetket keskolassa. Yritän järjestellä Nuppupeitto-keräystä Keski-Suomen keskussairaalaan. Tästä lisää heti, kun tiedän enemmän.

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Voilà, s'il vous plaît

 Puuh ja huuh! Elimistö antaa kivuliaita muistutuksia siitä, että pitäisi hankkia pöytä, jossa piirtää kaavoja ja leikata kankaita.
Niin, en ole aivan laiskana maannut, vaikka blogissa on hiljaista ollutkin. Olen saanut valmiiksi yhden sellaisen jutun, josta ei saa vielä puhua ääneen eikä sitä saa näyttää, koska se on lahja ja siksi salaisuus. 
Joskus olen miettinyt, että olisi kiva kirjoittaa sellaisia ennen-jälkeen-postauksia tai kuvata töiden edistymistä vaihe vaiheelta. Olen liian laiska ja hoppuinen sellaiseen. Kun aloitan ompeluksen, se pitää saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Ei siinä kuvia jouda välillä räpsimään. Mutta nyt työnalla olevasta paidasta on pari välivaihekuvaa.
Voilà! Tästä se lähti:

 Oli Marimekon Albatrossi-kangas, keskellä reikä ja pari tahraa kaupan päällisinä. Leikkasin toisesta päästä lasten peittoon suikaleen ja siitä onnettomasta suikaleesta tuli liian kapea. Heitin kankaan nurkkaan ja viikon päästä laskostelin palat takaisin pinoon. Aikojen päästä kankaasta tilattiin A-linjainen paita.
 Piirsin kaavat toisesta A-linjaisesta paidasta. Kykin lattialla yhden päivän, piirsin, mittasin, leikkasin, sovitin, teippasin, vertailin toiseen kaavaan. Seuraavan päivän pyörittelin kangasta ja kaavoja. Sommittelin ja pähkäilin. Piti onnistua kiertämään reikä, välttämään tahrat ja saamaan kuvioihin jotain logiikkaa. Viimein leikkasin - lattialla tietenkin. Matto vain kasaan ja sakset esiin. (Kuvan yläreunassa näkyy kankaita, jotka pursuaa pöydän alta. Oikealla on sohva, joka on vuorautunut keskeneräisten ja suunnitteluvaiheessa olevien töiden alle.)
 Tässä paita on loppusuoralla. Napit puuttuu, helma on kääntämättä ja viimeistelyt tekemättä (, kuten roikkuvasta langanpätkästä voi huomata). Mustat läiskät kuvan yläkulmassa on lampaan jalat. Minulla on lammas seinällä. 
Toivottavasti saan paidasta kuvan omistajansa päällä, sitten kun työ on valmis. 

RU20 Löysin kirpparilta eilen kaksi verhoa. Pohjaväri on tummanruskea. Laittaisin verhojen koonkin tähän, mutta onnistuin kadottamaan mittanauhan. Raaka arvio: leveys 140 ja pituus 170. Kuvassa verho on koko leveydessään. Siitä voitte hieman hahmottaa kukkien kokoa. Kangas on paksua puuvillaa. Soveltuisi esimerkiksi takiksi tai vaikka päiväpeitteeksi. MYYTY

Ps. Sain aamulla makeat naurut uutisotsikosta "Linnut vetelehtivät vesistöissä". Mitäpä sitä kiirehtimään, kun on niin lämmintä.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Viikonlopun saldo

 "Aina sitä jotain saa, kun joutaa olemaan.", ruukaa sanoa meidän äiti. Minulla oli aikaa olla viikonloppuna toisella paikkakunnalla ja koluta muutama kirppari.Eilen EI ollut aikaa laittaa kuvia löydöistä.

 Ensimmäinen löytö: musta-punainen paita, reilusti A-linjainen, koko ehkä 40 (vanhalla mitoituksella), 3/4-hihat. Ylemmässä kuvassa kurkkii tyynyn kulma. Sen ei ole kuuluisi olla siellä. Ja vakuutan, että se ei ole myöskään piilomainontaa. MYYTY

PU22 Löytyi toinenkin paita. Raikasta perusraitaa. Ajattelin tätä hieman omppu-kankaiselle vauvanpeitolle toiseksi puoleksi, mutta koska se on vielä ajatuksen asteella, tästä voi tilata muutakin. MYYTY

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Ent. hame ja paita, nyk. mekko ja mekko

 Kivaa, sain taas uusia kuvia. Kiitos niistä!

 Kolmen sukupolven vaate. Tyttären mekko on tehty äidin hameesta, jonka äiti oli saanut tädiltään. Mekko on vakosamettia. Läpälliset taskut on siirretty sellaisenaan eräästä kirpparilta löytyneestä naisten jakusta. (Grrh, mikä kielioppihirviölause. Jääköön naurettavaksi. Saa ehdottaa sujuvampaa muotoa.)

Muistanette tämän paidan? Poistin nappilistan, ompelin etukappaleet yhteen, ratkoin hihat ja kauluksen irti ja muovailin mekon. Nappilistasta ompelin lyhyen pätkän takakappaleeseen. Kaksoistikkasin pään- ja kädentiet sekä helmat.



Yksinkertainen on kaunista. Se on taas todistettu.

Ps. Kävin viikonloppuna kirpparilla reilun kahdensadan kilometrin päässä. Kannatti käydä. Näette mahdollisesti jo huomenna, miksi.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Ekaluokkalainen

 Kävin ala-asteen pienessä kyläkoulussa. Ensimmäinen ja toinen luokka oli yhdistetty ja silti meitä tuskin oli kymmentä. Olin ekaluokalla, kun opettaja järjesti jonkinlaisen hyvänkäytöksen kilpailun. Viikottain yksi oppilas sai palkinnon huomaavaisuudesta, ystävällisyydestä, koulutehtävien hoitamisesta ja mitä muita kriteereitä siinä lie ollutkaan. Muistelen, että oppilaat äänestivät (suljetulla lippuäänestyksellä) palkinnon saajaa. Eräällä viikolla ehdokkaita oli kaksi: minä ja naapurin poika. Minä sain muistaakseni yhden äänen enemmän. Naapurin poika kertoi äänestäneensä minua. Äänestinkö minä itseäni? Sitä en muista.

Mitenkö tämä tarina liittyy alla olevaan kankaaseen? Siten, että palkinnoksi sain Smurffi-taulun, johon raaputettiin tarroja kiinni. Tai en minä tiedä, mitä ne olivat. Sellaisella kalvolla oli Smurffi-hahmoja ja kalvo laitettiin haluttuun kohtaan, päältä raaputettiin muovisella lastalla ja hahmo tarttui paperiin. Piti raaputtaa huolella, että koko Smurffi varmasti irtosi eikä kalvoon jäänyt vaikka kättä tai jalkaa.

Palkinto oli NIIN hieno. En millään raskinut siirtää hahmoja kalvolta taululle.


 VI19 Nämä ovat siis verhot ja näitä on kaksi kappaletta. Korkeus ehkä 160 ja oisko leveys noin 130. En ehtinyt mittaamaan, kun nakkasin verhot jo koneeseen. Haisivat nimittäin hieman varastolle. Materiaalistakaan en osaa sanoa. Peruspuuvillaa ei ainakaan. Jotain keinokuitumaista näissä on. Ehkä kangas on jokin puuvilla-keinokuitusekoite. Pinta on liukas ja materiaalia ei normaalilla kulutuksella saa kymmenessä vuodessa puhki. 
Mitä näistä tehtäisiin? Vaatteeksi en suosittele. Vauvanpeittoina toimisivat mainiosti. Päiväpeitteinä myös. Mutta saa nämä verhoiksikin ostaa. (Pienet vaaleat pilkut kuvissa eivät ole haalistumia tms., vaan salaman heijaste ikkunasta. Hetken aikaa minulla oli Smurffi-verhot.)
Tehtävä: Etsi kuvista tulitikkuaski. Se löytyy molemmista.MYYTY

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Tiikeri eväsretkellä

 Lisää kuluneen viikon kirpparilöytöjä.

KE17 Tiikerin selkähän se siinä. Todellisuudessa tämä on lyhyt hame. Tästä tulisi pieni mekko tai voisihan tämän tiikeriksikin ommella. Peruspuuvillaa. MYYTY

PU21 Jos nyt olisi kevät ja lähtisin eväsretkelle, pakkaisin tämän liinan reppuun. Kahvi olisi Airamin punavalkoisessa pullossa ja pullapitko siivutettuna pajukoriin. 
Pöytäliinan koko on 87x91. Liinaa on painettu vihreänäkin.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Jäävirtaa

Lupasin laittaa uuden postauksen heti, kun löydän jotain kirpparilta. En ihan onnistunut pitämään lupaustani. Kuvasin parin päivän löydöt eilen. Tänään esittelen sini-mustat.

SI22 Matkalla kampaajalle päätin pyörähtää nopeasti matkan varrella olevalla kirpparilla. Aikaa oli muutama minuutti. Kirpparilla oli kodintekstiilit alennuksessa. Pengoin vimmatulla vauhdilla läpi kaikki pöytäliina-, tyynyliina-, lakana- ja tilkkukorit ja plarasin verhot. Viimeisestä tillkukorista löytyi pieni pala yllä olevaa ihanuutta. Nappasin tilkun mukaan ja juoksin kassalle. Myyjä sanoi, että näitä paloja oli kaksi. Toinen oli vähän isompi. Pinkaisimme takaisin tilkkukorille ja myyjä kaivoi korin pohjalta sen isomman palan. 

Ei tätä edelleenkään metritolkulla ole. Isomman palan koko on 140x76 (leveys x korkeus) ja pienemmän 106x38. Kankaan nimi on Jäävirta. Hulpioreunassa lukee: Jäävirta Desing Seija Lampinen Aitoenne Handprinted by E Helenius Oy. Tästä tulisi aivan mielettömän ihana takki tai vaikka mitä.

Ps. Myöhästyin kampaajalta pari minuuttia. Kirpparin myyjä käski sanoa kampaajalle, että tyylikäs nainen on aina vähän myöhässä. Sanoin.

SI23 Miten tämän verhon parhaiten kuvailisi? Ensinnäkin verhossa on valtavan isot kukat. Keskimmäisen kukan halkaisija on lähes 70 senttiä. Verho on 150cm leveä ja 192cm korkea. Kukkakuvio toistuu verhossa kaksi ja puoli kertaa. Yläreunassa on muutama reikä (nuo pari vaaleaa pilkkua vasemmalle ylhäällä). MYYTY


 MU7 Röyhelöhelmainen hämmentävä hame, joka näyttää saumoista tehdastekoiselta. mutta mistään ei löydy valmistus- tai pesumerkkiä. Toisaalta tässä on jotain hyvin kotikutoista. Ja entäs kuosi sitten? Voi olla viime vuoden mallia eräältä tunnetulta halpisvaateketjulta, mutta yhtä hyvin voi olla 80-luvulta.
Olkoon mitä tahansa, minun silmääni tämä viehätti. Hameen pituus on 72cm ja koko on ehkä 36. Nyt helmat heilumaan isommalle tai pienemmälle! Kuka tykkää "kuplivasta" kuosista?

torstai 3. marraskuuta 2011

Muuttumisleikki

Sanon aina, että ostan kirpparilta kankaita. Harvoin ne mitään kankaita sanan varsinaisessa merkityksessä ovat. Yleensä ennemminkin valmiita vaatteita. Niistä sitten sommittelen kieli keskellä suuta jotain uutta. On jokseenkin jännittävää arvioida, mihin mikäkin vaate riittää. 
Minusta on kehkeytynyt kohtalaisen hyvä arvioimaan kankaan riittävyyttä silmämääräisesti. Kangaskaupassa sitä vastoin en osaa toimia. Tuntuu tyhmältä pyytää kangasta puoli metriä tai 70 senttiä. En minä tiedä, kuinka paljon se on. Mutta äärimmäisen harvoin minä mitään pakalta ostankaan.

Pitkän esipuheen jälkeen varsinainen asia. Tein Pojalle paidan ja housut. Paita oli entisessä elämässään aikuisten paita. Ja ihan Marimekkoa. Olalla on nepparit, pääntiellä ja helmassa resorikanttaus. Housut ovat velourintapaista kangasta, pala vanhaa aamutakkia. Lahkeissa ja vyötäröllä leveät ruskeat resorit, samaa kuin paidassakin. Somalta näyttää!

maanantai 31. lokakuuta 2011

Samaa vanhaa edelleen

Moni on kysellyt, miksi Vaatekomeroon ei ole ilmaantunut pitkään aikaan mitään uutta. Syitä on kolme:
1. En ole löytänyt kirppareilta ahkerasta etsinnästä huolimatta mitään.
2. Olen ommellut laiskanlaisesti tilaustöitä. Laiskalla menee pieniin töihinkin paljon aikaa. Kuvia laitan, jos niitä asiakkailta saan.
3. Kun oikea käsi parani, vasen kipeytyi. Hidastaa tekemistä.

 Lupaan ja vannon, että heti, kun tulee jotain muutosta kahteen ensimmäiseen kohtaan, julkaisen sen täällä. Kolmanteen ei auta kuin lepo ja myötätunto.

Pysykää linjoilla hiljaisuudesta huolimatta! Pieni vinkki: käy katsomassa aivan ensimmäiset postaukset. Onko siellä jokin kangas, joka on päässyt vilahtamaan silmiesi ohi huomaamatta? Nyt olisi hyvä aika tilata vaikka tikkivuorisia takkeja. Niillä tarkenee vielä pitkään.

torstai 13. lokakuuta 2011

Tätä onnea en kätke, vaan jaan

 Käsi ei ole vielä aivan priimakunnossa, mutta kyllä tällä jo kirjoittaa ja vähän ompeleekin. Pitää vain malttaa tehdä rauhassa ja vähän kerrallaan. Kumpikaan ei valitettavasti kuulu minun hyveisiini. 
Nyt lisää niitä kankaita, joita lupasin taannoin.

 PU19 Punainen pienikokoinen pussilakana. Tällainen on siis turkoosinsinisenäkin. Kaunista, kaunista.
MYYTY

 PU20 Joulunpunaista kangasta kera valkoisten kukkakimppujen. Tämä kangas lie käyttämätöntä - ainakin siltä se käsiin tuntuu. Löytyi kirpparin palalaarista. Tätä on iso pala - riittää moneen. Jos sinusta punainen väri näyttää jotenkin epätasaiselta, älä epäile silmiäsi, sillä väri ei ole aivan tasainen. Miten sitä kuvaisi? Vähän niin kuin meleerattu harmaa, mutta punainen.
Ps. Meleeraaminen tarkoittaa värien sekoittamista. Tarkistin Wikipediasta. Eli voisi varmaan sanoa myös meleerattu punainen.

 VI17 Mietin kauan, uskallanko laittaa tätä kuvaa. Älkää nyt kimmastuko ihmiset, mutta tämä kangas on jo myyty. Halusin vain näyttää, että tällaisiakin aarteita vielä löytyy.

 KE16 Tämän kohdalla pätee sama kuin vihreän kankaan kohdalla. MYYTY on. Kangas on paksua puuvillaa ja tätä on vajaa kahden metrin pala. Entinen verho, lie.

VI18 "Jaettu ilo on kaksinkertainen." Tämän kankaan kohdalla se voisi olla nelinkertainen. Aivan järisyttävän ihana verho, pituus 195cm ja leveys 117cm. Tästä tulisi neljä vauvanpeittoa. Yksi peitto tästä on jo tehty.
MYYTY

tiistai 11. lokakuuta 2011

Beautiful black

Oi, voi ja auts. Ei pidempää valitusvirttä tähän, koska kyse ei ole sen vakavammasta kuin totaalisen jumiutuneista hartioista ja erittäin kipeästä käsivarren lihaksesta. Hieroja kielsi ompelemasta enkä kyllä ole siihen pystynytkään muutamaan päivään. Tätäkään ei pitäisi kirjoittaa, koska hiirikäsi alkaa heti ärsyillä. Että malttakaa siellä ruutujen toisella puolella. Jahka taas saan käteni kuntoon ja veren kiertämään päässä ja harteissa, laitan postia useammin.

Kaikista kielloista ja kivusta huolimatta pari kuvaa.

 Tytöt saivat mustat kukkamekot. Isomman tytön mekossa on olalla napit, pienemmällä selässä. Kangas on jotain liukasta keinokuitua - liikkuu ja laskeutuu kivasti. Isomman mekon kaava sama kuin raitahelmaisessa mekossa.

Pojalle tein takin Marimekon Räsymatto-kankaasta. Edessä vetoketju, hihansuissa, helmassa ja hupun etureunassa vinonauhakanttaus. Vuori ohutta tikkikangasta. Kangas oli asiakkaan.

Hiljaisuus jatkunee blogissa vielä toistaiseksi. Jatkan taas, kun elimistö antaa luvan.
Pitäkää huolta itsestänne. Ja muistakaa villasukat!

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Saat multa kukkaset lokakuun

 Vihdoinkin saan laitettua uusia kuvia. Mutta tässä on vain osa, sillä kamerasta loppui tietenkin akku heti ensimmäisten kuvien jälkeen. Ja nyt huomasin, että tulitikkuaskikin puuttuu. Yrittäkää kuvitella mittasuhteet. Mutta eikö ole kuitenkin kivaa tietää, että lisää väriä on tulossa?

OR11 Oransseja ruokalautasen kokoisia kukkia luonnonvalkoisella pohjalla. Mittailin, että tästä tulisi kiva vauvanpeitto. Näitä paloja on siis kaksi. MYYTY

 PU18 Hurmaava kietaisuhame Ajattelin, että tästä  voisi ommella sivusaumat yhteen ja laitta vyötärölle leveän resorin. Tulisi sellainen kellohame.
 Kietaisuhameen kukat lähempää. Hameen pituus (vyötäröltä helmaan) on 36cm eli tästä tulisi hieman isommallekin tytölle kiva hamonen.
28.02.12: Valmis hame on myynnissä Vaatekomeron Puodissa.
MYYTY

VA9 Lasten pussilakana. Koko 75x103. Turkoosin kukan halkaisija on noin kymmenen senttiä.
MYYTY

SI21 Toinenkin pussilakana. Tällaisia sinisävyisiä on todella harvoin tarjolla. Löysin samalla kertaa myös samalla kuosilla olevan punaisen pussilakanan. Laitan kuvan myöhemmin, kunhan akku on latautunut.