Mikä on kaikista parasta?

Minulta tilattiin talvitakki. Päällinen piti olla farkkua, hupussa jotain raikkaan väristä kangasta ja hihoissa resorit. 

Takissa piti olla musta tai sininen vetoketju. Koska toivottua väriä ei ollut oikean mittaisena, ompelin rohkeasti vihreän ketjun. Mun mielestä passasi niin hyvin. 

Takki on koko 98/104. Jostain kohti ehkä ensimmäistä ja jostain toista ja sieltä täältä jotain noiden välistä.

Eurokankaasta löytyi sopiva tikkikangas. Hupun väri-ilottelu on tietenkin mistäpä muualta kuin kirpparilta.  Samoin resorit ja ne kahdet farkut, jotka näihin meni. Nappilista on samaa kangasta kuin huppu.

Selkään ompelin toisien farkkujen takataskun. Olisi ollut liian iso etutaskuksi. Huvikseni tikkailin tuollaisella oranssinpunaisella. Alkuperäiset tikkaukset on sellaiset beige-ruskeat.

Etukappaleissa on farkkujen etutaskut. Toisella puolella kokonaan alkuperäinen, toisen puolen minitasku on etutaskun "sisätasku". Ideana oli laittaa taskunsuut samalle korkeudelle, mutta idea kyllä vähän hämärtyy. Näyttää epätasapainoiselta mun silmään. Myöhäistä tarkastella kriittisellä silmällä, kun takki on jo matkalla uudelle omistajalleen.

Hihat onnistuivat mielestäni erinomaisesti. Tässä on siis farkkujen polvimuotolaskokset. Sopii oikein hyvin kyynärmuotolaskoksiksikin. (Hauska tuo laskoksiksikin-sana.) Resorin kiinnitin vuorikankaaseen. Hihansuiden kääntäminen oli hankalaa. Todella hankalaa. Kapeat hihat, paksu ja moninkertainen kangas sekä lisäksi tikkivuori. Huooh! Hirveä homma.

Hupun vuorikangas on hurmaava.
Huomaa vyölenkistä tehty ripustuslenkki.

 Yllättävän hyvin Husqvarna selvisi moninkertaisen farkun ompelusta. Saumurilla kokosin vain vuorin ja huolittelin farkkupalat. Paksu tikkikangas oli niin raivostuttavaa ommeltavaa, että en aio ommella sitä enää ikinä. 

Takin teko oli paria edellä mainittua ärsytystä lukuunottamatta hauska projekti. Parasta oli farkkupalojen sommittelu. Mutta sitä en osaa päättää, mikä kohta olisi kaikkein onnistunein ja paras oivallus. Ehkä hihat, ehkä selän tasku, ehkä etutaskut. Ehkä koko takki.

Edit. Aika passeli takki. Tosin hupussa olisi voinut olla vähän enemmän väljyyttää pääntiellä.

Pehmeää ja pääosin yksiväristä

Ouh, minä olen vähän nyrjähtänyt. Tai ehkä aika paljonkin. Tai en minä, vaan periaatteeni pitäytyä peruspuuvilloissa. Minulla on metritolkulla veloureja. Kas, tällaisia:

 OR25 Finnwearin paita, koko M, joten tästä ei kovin isoa ompelusta saa, mutta sitäkin upeamman kyllä.

 RU30 Tämän pitäisi olla sellaista perusruskeaa. Pitkä hihaton aikuisten mekko, joten riittää vähän isompaankin ompelukseen.

 PU55 Joulunpunaista velouria yhden aikuisten pitkähihaisen verran. MYYTYTästä tuli Sergein jumppapuku.

 PU56 Aavistuksen verran edellistä punaista tummempaa raitavelouria. 

PU57 Viininpunaista velouria. Tämä on ihan Marimekon tuotantoa. En tiennyt, että MM:kin tuottaa tällaisia. Iiiiisokokoinen naisten mekko/ tunika, jonka purin osiin, koska olin jo tekemässä tästä mekkoa, mutta enpä sitten tehnytkään. Väri on todellisuudessa tasainen, ei mikään loimusametti. Nämä ovat vain äärimmäisen vaikeita kuvattavia. (Sama koskee myös seuraavaa kuvaa.)

 SI41 Kirpparin ilmaisrekissä oli valtaisan kokoinen aamutakki. Ahneuksissani otin sen. "On niin paljon hyvää materiaalia." (Ihan tosi hyvä perustelu. Aivan kuin minulla ei olisi näitä hyviä materiaaleja jo ihan kylliksi!)

Armahtakaa minut ja tilatkaa näistä jotain, niin pääsen itsesyytöksistä. 

Ps. Näiden kuvaamisen jälkeen vain vahvistui päätös siitä, että ensi kuussa en osta ensimmäistäkään kangasta.

Väriterapiaa

Olen harkinnut jo pitkään blogin uusimista. Nykyinen malli ei ole toimiva. Haluaisin valmistuneet tilaustyöt omille sivuilleen, kankaat omille ja nykyisin Puodin puolella olevat vielä omille. Värijaottelu jatkuisi entisellään, mutta värivaihtoehtoja tulisi lisää. Nimittäin esimerkiksi allaolevat kankaat haluaisin violetti-lokeroon eikä minulla sellaista ole. Voisihan sen tässäkin vaiheessa tehdä, mutta en tee. Uskottelen itselleni, että vielä joskus teen sen uuden blogin.

 Olkoon tämä sitten PU50. Takkimekko vahvaa puuvillaa. Soveltuu vaikka mihin ja riittäisi moneenkin asiaan. 

 PU51. Hieman siniseen taittuva, oletettavasti puuvillaneulos. Tätä on valehtelematta pari metriä. Minulla oli jo vahva visio tästä, mutta toistaiseksi se on ainakin vielä totetuttamatta. Somasti toimisi vaikka lapsen neuletakkina. MYYTY

 PU52 Järisyttävän upea aikuisten puuvillainen liiviessu, jonka jo innoissani purin osiin. Kangasta ei ole paljoa, mutta esimerkiksi lapsen mekoksi riittäisi oikein hyvin tai mikseipä vaikka housuiksi. Tämä olisi oivallinen pari tuolle yllä olevalle neulokselle.

PU53 Puuvillaisen mekon helma. Tämän käyttäjä on ollut toooooosi hoikka. Siksipä tässä on materiaalia vain lasten vaatteisiin.

Minulla on päässyt näköjään vähän kertymään näitä Mari-asioita. Vasemmalla ylhäällä PU54 Naisten paita, koko M. Kuin uusi, sopii ostaa vaikka tällaisenaan. Vieressä VI43 Unisex-malli, koko 36, napitus "miesten puolelle". Minä sanoisin väreiksi vihreä-siniharmaa, mutta Marimekolla värit on määriteltu vihreä-lila. Kuvassa sävyt ovat kovin laimeat. Kannattaa käydä katsomassa MM:n sivuilta todellisempi sävy. Vasemmalla alhaalla MU17, väritys musta-luonnonvalkoinen/kerma/beige. Paidan jäännöset, josta tulee vielä ainakin pari mössaa tai ehkä jopa shortsit pienelle lapselle. Viimeisenä SI40, miesten paita, koko 42. Ehjä ja siisti. Tämänkin voi halutessaan ostaa tällaisenaan.

Tällaisia tällä kertaa. Vielä olisi noin metrin verran kuvattavaa. Aamulla tein luultavasti päätöksen, että ensi kuu on kankaaton. Ei uusia tulokkaita tähän taloon.

Kukkia Algernonille

Villiinnyin pari päivää sitten ja ostin elämäni ensimmäiset leikkokukat. Nyt ompelupöydän kulmaa koristaa vaaleanpunaiset tulppaanit.

Valitsin pakastimen päältä kameran linssin eteen kukkakankaita. Kun olin saanut kaikki kuvattua, huomasin, että yksi kangas ainakin nököttää vielä pinossa, mutta se saa luvan ryhmäytyä muiden kankaiden kanssa. Vaikkapa kaksiväristen.

 OR24 Yksipuoleinen frotee. Tästä voisi hyvällä suunnittelulla saada alle metriselle ihmislapselle saunatakin.

 RU29 Pieni pala paksuhkoa puuvillaa, joka riittää lähinnä somisteeksi. Tai voisi tästä minimaalisen mekon tai vähän isomman hameen onnistua tekemään. Tälle kuosille on nimikin, mutta enpä saa sitä nyt päähäni.

 VI42 Puuvillainen puoliessu. Tämäkään ei isoon ompelukseen riitä, mutta ei näin koriaa kangasta paljon tarvitakaan antamaan makian säväyksen.

 KE32 Oijoi, tässä saisi kyllä olla vähän syvemmät sävyt. Lakanan vahvuista tiivistä puuvillaa reilu metri. Kukkia on rinnakkain kaksi ja kuvan oikeassa reunassa näkyvän soiron verran päälle. Päällekkäin kukkia on puolitoista. Muuten aivan loistava pala, mutta tässä on tahroja siellä ja täällä ja vähän tuollakin. Hulpiossa lukee "Viola Fin-Helen Printed by E. Helenius Oy".

 SI39 Ohkaista puuvillasatiinia yhden 34-kokoisen hihattoman mekon verran. Mitenkähän minä kuvittelin, että tämä voisi mahtua minun päälle? Mekossa on pystysaumoja keskimäärin 15 sentin välein, joten tästä pitäisi tehdä jotain sellaista, jossa eivät saumat haittaa, vaan ovat ennemminkin edukseen. Kuten vaikkapa pikkutytön liivimekossa tai hameessa.

 KE33 Harvahkoa puuvillaa. Kukkavanoja on kolme rinnakkain. Kangas, jolle en oikein keksi käyttötarkoitusta. Ehkä tästä voisi tehdä lierihattuja.

 MU16 Verho, joka ei sovi oikein kukkakategoriaan. Mutta on tässä noita kasveja kuitenkin, joten sen huimin saa olla tässä. Verho on leveydeltään 115 cm, josta voisi päätellä, että tämä on vanhaa kangasta. Kuvassa näkyy lähes koko kuvio leveyssuunnassa - kurkun pää ja porkkanan varret ulottuvat aivan kankaan reunaan. Verho on 150 cm korkea ja siihen on liitetty yläreunaan vielä 14 cm:n jatkopala (eli kokonaispituus on siis 164 cm).

Arvatkaapa miksi tämä ei päätynyt minun keittiön ikkunaan tai pöytäliinaksi? MYYTY

Ps. Kukkia Algernonille on scifiromaani, joka kertoo kehitysvammaisesta nuoresta miehestä. Mies työskentelee muistaakseni leipomossa ja pitää työstään. Hänet otetaan koekaniiniksi tutkimukseen, jossa pyritään lisäämään älykkyyttä. Mainio teos, jos haluaa pohtia, mitä älykkyys oikeastaan on. 

Kerralla koko satsi

 Kankaita on kertynyt. Kuvaaminen ei ole helpottnut yhtään, vaikka kurssi on käytynä. Aina on yhtä vaikeaa saada oikeat värit näkyviin. Voitte arvata, että blogin pitäminen ei ole aina hauskaa, kun kuvaamiseen menee tuhottomasti aikaa eikä onnistu ajanhaaskauksesta huolimatta ja sitten pitää vielä kirjoittaa kankaista jotain. On hetkiä, jolloin ajattelen, että myyn kaikki kankaat pois ja lopetan koko homman. Nyt on sellainen hetki.

Tässä kuvattuna koko roska. Kirjoitan, kunhan huvitus palaa. Nyt on palanut vain käämit.

Edit 25.4.14:  Sulakkeet on vaihdettu ja käämien käry haihtunut, mutta olen ollut kiireisenä. Viikonloppuna sain monta uutta kangasta, niistä kuvia joskus.

SI35 Yksinäinen verho vahvaa puuvillaa, tahroilla ja painovirheillä höystettynä. (Jälkimmäiset ovat langanvahvuisia valkoisia kiemuroita turkoosilla pohjalla.) Tämä on aivan oivallista takkikangasta. Melkein uskallan luvata tästä aikuisten takin (ilman huppua) s-koossa.

RU26 Mikä tämän liinan pohjaväri mielestäsi on? Oranssi? Ruskea? Terrakotta? No, minulla ei ole terrakotalle omaa tunnustaan, niin saa mennä nyt ruskeana. Vahvaa puuvillaa. Kangas on suorastaan uutuudenjäykkää, mistä voi päätellä, että liina ei ole päässyt vuosikymmeniin pöytää koristamaan. Tiedän, että samanlaisesta ja -kokoisesta (, mutta eri värisestä) pöytäliinasta on tehty hihaton mekko s-kokoiselle naiselle. Siihen tämä ainakin riittää, ja moneen muuhun pienempään ompelukseen.

SI36 Vohvelikangas! Tämä ei ole vohvelikangasta, mutta pinta on samaan tapaan eläväinen kuin vohvelikankaassa. Jos joku tietää yleisnimen tällaisille kankaille, saa sanoa. Minä mielelläni käyttäisin oikeita termejä kankaita kuvaillessani. 

Niin, puuvillaa kai tämäkin on. Näitä on kaksi kapeaa ja lyhyttä verhoa.

PU44 Aikuisten puuvillainen essu. Koottu useasta suikaleesta. MYYTY

MU15 Pepitaruutuista ohutta puuvillaa. Kesämekkoainesta, sanon mä. Lapselle. Mekon helmaan (tai alushameen helmaan) pitsiä tai brodyyriä. Ois sellaista maalaisromanttista. MYYTY

RU27 Tyynynpäällinen sekoitekangasta. Vahvaa, mutta taipuvaista. Pitäiskö tästä tehdä kassi? MYYTY

SI37 PPP = Pyöreä puuvillasatiininen pöytäliina. Värit todellisuudessa upeammat kuin kuvassa. Mittailin tästä jo itselleni mekkoa, mutta se jäi pelkän mittailun asteelle.

VI37 Verhopari, joiden vuoksi sain melkoisia sydämentykytyksiä. Olin etsimässä kirpparilta aivan muuta ja sitten nämä osuivat silmiini. Verhot oli teipattu maalarinteipillä pieneksi paketiksi ja teippiin oli vapisevalla käsialalla kirjoitettu verhojen koko ja hinta - naurettavan pieni hinta. Minun käteni vapisivat, kun avasin paketin. Pelkäsin, että kääröstä paljastuisi sutta ja sekundaa. Mutta ei. Kaksi aivan priimaa puuvillaista verhoa, joiden värimaalilma on kuin minulle tehty. Kuvassa on vain haalea aavistus todellisuudesta. (Te saatte katsella huonoa kuvaa, jotta kukaan teistä ei innostuisi varaamaan kangasta. Minä nimittäin haluaisin tästä itselleni takkimekon. ) MYYTY

RU28 Purettu tyynynpäällinen eli siis kaksi tyynynpäällisen kokoista palaa vahvaa puuvillaa. Tästäkin mallailin mekkoa lapselle. Minun pitäisi varmaan perustaa mekkotehdas (, mutta jollain toisella nimellä, koska Mekkotehdas-kirja on jo olemassa). Tekisin muutaman päivän liukuhihnalla vain ja ainoastaan lapsille mekkoja. Mekkokankaita kun on vaikka kuinka. MYYTY

SI38 Puuvillasatiiniset housut, joita kokeilin jo itselleni, mutta joihin olisi pitänyt lisätä vyötärölle mittaa, jotta olisi saanut napin kiinni. Joutavat siis muuntua vaikka takiksi lapselle. Tässäkin kuvassa värit ovat hieman vinksallaan. Sinapinkeltaisen kuuluisi olla himmeämpi ja turkoosin hieman railakkaampi.

Essu-paita-tunika-liivi-mikä-lie sai jo uuden kodin. MYYTY

Maa, meri, taivas

Olin yläasteikäisenä (eli siis ihan hirveän kauan sitten) lastenkerhon ohjaajana. Kerhoa pidettiin kesällä. Lasten yksi ehdoton suosikkileikki oli "maa, meri, taivas". Tiedättehän sen, jossa piirretään maahan kaksi samansuuntaista viivaa noin parin metrin päähän toisistaan. Viivojen välissä on meri, toisella puolen maa ja toisella taivas. Leikkijät asettuvat seisomaan aluksi vaikkapa taivaaseen. Sitten huutaja huutaa jonkun alueen ja kaikkien pitää sännätä sinne. Voi huutaa myös sen paikan, jolla leikkijät seisovat. Silloin pitää älytä olla liikkumatta. Jos menee väärään paikkaan, putoaa pelistä, jos liikkuu, vaikka ei pitäisi, putoaa ja ehkä siinä oli sekin sääntö, että viimeinen perillä putoaa aina pois. 

Mitä tuolla leikillä on tekemistä seuraavien kankaiden kanssa? Ei mitään sen enempää kuin, että maa on vihreä, meri ja taivas sinisiä. Ja kankaatkin on.

 VI35 Maija Isolan Muskotti-kuosinen pusero. Tästä ajattelin yhdelle pienelle Auringolle mekkoa, jos hänelle kangas vain kelpaa. Nappilistan voisi säilyttää ja vaihtaa jotkin räväkämmät napit. Kauluskin voisi olla aika hauska jättää. Tulisi sellainen takkimekko. MYYTY.

 Linssilude, joka yrittää piilotella kauluksen takana. On se niin pässi!

VI36 Öhöm, tämä ei nyt sitten ihan vastaa väritykseltään noita määreitä, koska toinen raita on musta. Voi se olla todella tummansininenkin. Ja sitä paitsi: onhan maassa mustaa ja joskus taivaallakin. Niin, tämä on
tooooodella pitkä ja leveähelmainen mekko, josta saa monta paitaa tai useammat housut.
Edit: Minä taidan olla naispuolinen pässi, kun unohdin sanoa, että kangas on velouria.

Edit2:

Olka-helma-pituus 140cm. Helman ympärysmitta kaksi metriä.

Rinnanympärys 82cm.
Minulle, joka olen onnettoman lyhyt pätkä, mekko on piiiiitkä. Oikeasti pitkälle tämä on ehkä onnettoman lyhyt. MYYTY

Värityskirja

Lapsena olin innokas värittämään värityskirjoja. Mitä pikkutarkempi kuva, sitä parempi. Parasta oli värittää tusseilla, mutta puuvärit taisivat olla enemmän todellista arkipäivää. Tykkään värittää vieläkin. Tosin nyt olen jo niin vaativa, että värityskirjan paperin on oltava laadukasta ja kuvien hienoja. Tusseilla en suostuisi enää värittämään, puuvärit olisivat enemmän mun makuun. 

Värityskirjasta aasinsillalla värikkäisin kankaisiin.

 OR19 Ohutta puuvillaa verhollinen. Sopivaa kesämekoksi. Takkikankaaksi liian ohut. Ruudukko ei mene lankasuoraan, vaan kiemurtelee miten tahtoo.

 MU12 Jämäkkää puuvillaa ison ihmisen hameen verran. Riittäisi siis pienelle ihmiselle takiksi tai vähän isommallekin mekoksi. Luonnossa kuvio ei näytä noin psykedeeliseltä syheröltä. Klikkaa siis kuvaa, niin näet kuvion paremmin. MYYTY

 PU41 Vaaleanpunaista farkkua. Alemmassa kuvassa väri on lähempänä todellisuutta. Mittailin, että tästä tulisi noin 100-senttiselle takki, jos ei huppua tarvitse tehdä. MYYTY

 SI33 Puuvilladenimiä kaistale. Tämä on sellaista ohkaista, joten taipuu hyvin vaikka pienelle ihmiselle housuiksi - ei paina eikä kiristä. MYYTY

SI34 Lisää mukavan pehmoista ja ohkaista puuvilladenimiä. Hihittelin jo itsekseni, kun ajattelin, että tekisin tästä 70-luvun tyyliin housut: leveät lahkeet ja lanteista piukat. Aikuisen housuihin tämä ei riitä, mutta lapselle sitäkin paremmin. MYYTY

PU42 Viininpunaista vakosamettia kaksi kapeaa verhoa (!). Tästä tulisi upea takki. Katsopas niitä 130-senttisen takin kaavoja, jotka ovat pari postausta aiemmin. Tämä on kuin tehty jompaan kumpaan takkiin. Tai sitten johonkin muuhun...
Edit 19.04.14: Toinen verho on vielä jäljellä. Toisesta tuli housut.

Jotain pientä

 Olen uskotellut itselleni, että minulla ei ole kovin monta kangasta kuvaamatta. Aika monta niitä kuitenkin pikaisella kokoamisella löytyi. Yksi tekosyy kuvaamattomuudelle on, että minulla on ollut ongelmia kameran kanssa. Toinen tekosyy on, että monet kankaista ovat kovin pieniä.

 PU36 Valtaisa työ- tai kotitakki. Ensin ihastuin neppareihin, sitten väriin ja sitten ajatukseen, että teen tästä jotain sellaista, jossa voin säilyttää nepparit. Kuka tietää, kenen kangas tämä on? Minä hieman yllätyin, kun löysin valmistajan lapun, mutta se vain vahvisti ostopäätöksen.

 PU37 Hemaiseva tyynyliina. Riittää pienen ihmisen mekkoon. MYYTY

 PU38 Kulahtanutta, mutta vahvaa apilapuuvillaa. Kovin on pieni tyynynpäällinen, mutta voisi tästä jotain keksiä. MYYTY

 SI32 Tekisi mieleni sanoa, että tämä kangas on puuvillasatiinia, mutta kovin tuntuu keinokuituiselta. Satiinisidos tässä kuitenkin on ja arveltavasti mukana ainakin vähän puuvillaa. Hulpiossa lukee designed by OILI MÄKI. Minä näen tässä kassiainekset. Huomaa, että kuvio on peilikuva sekä poikki- että pystysuunnassa. Kuva ei tee oikeutta tälle upeudelle.

 OR16 Yritin saada pienen sydänkohtauksen, kun näin tämän "essupaidan". Tämä on siis samanlainen kuin lapsille puettava suojaessu, jossa ei ole hihoja ja joka yltää vain vyötärölle ja on takaa yhdellä napilla kiinni. Tämä on kuitenkin aikuisten kokoa. Kuten kuvasta näkyy, essu on kulunut edestä. Kangas on niin mielettömän hieno, että tuo kuluma ei minua hidastanut. Kyllä tästä jotain pientä saa. MYYTY

 VI34 Kaksi tyynynpäällistä vahvaa puuvillaa. MYYTY

 PU39 Tämän päivän huikea löytö. Kolme lyhyttä verhoa. Punainen pohja, tummansiniset pallot, jotka ovat halkaisijaltaan noin 10 cm. Todellisuudessa värit ovat hieman tummemmat. Näistä tulee vaikka takki aikuiselle tai muutama vauvan makuupussin päällinen.

VA10 Toinen kangas, jonka takia sain pienen hepulin. Yksittäinen verho, jossa on lapsia liikennevälineissä. Harmillista, että kankaassa on maitokahvin värisiä tahroja, joita en saanut pesussa pois. Toisin sanoen tästä on pelastettavissa yksittäisiä kuvia ja pari isompaa kokonaisuutta. Kuvat ovat noin 30cm leveitä. MYYTY