Almalle ja Nupulle

 Jipiajei, jipiajei! tai jotain sinne päin. Katsokaa, mitä olen ommellut! Olen niin ylpeä itsestäni.

 Kassi tai siis olkalaukku tai joku sellainen esine, jonne voi laittaa tavaroita sisään ja sitten kantaa hihnalla olalla. Aivan parasta laukussa on applikointi. Seuraavaksi parasta on väri(t).

Kuva on eräältä videolta. Otin print screenin, siirsin kuvan PhotoShopiin, muokkasin, kävin tulostamassa kirjastossa, piirsin tulosteesta kaavapaperille jne.

 Tässä lähikuva applikaatiosta. Muita kuvia en saanut, kun akut loppui taas kamerasta. Pöh! Pitänee käydä ostamassa uudet.

 Olkahihna on toisesta laukusta. Oli pakko ostaa kirpparilta kokonainen laukku, että sai siitä hihnan. Huomatkaa säntillinen tikkaus.

 Sisäpuoli on oranssia puuvillaa ja sisuksessa on vetoketjullinen tasku.

Myös etureunassa on tasku.

Ps. Kassi päätyy todennäköisesti myyntiin.

Tämä on jo kokonaan toinen työ. Eilisen päivän istuin lattialla tilkkujen seassa ja pilkoin niistä neliöitä. Voisi luulla, että tässä on isokin työ kyseessä, mutta ei. Todellisuus on toisenlainen. Kyseessä on Nuppupeitto ja koko on noin 40x40. Minulla oli yksi tietty ajatus mielessäni paloja sommitellessani. Mitä sinä näet tässä?

Kuumaliimasydämiä

 Viimeksi sanoin, että ompeleminen on hauskaa. Se on myös haastavaa.
Myös kuvaaminen on haastavaa ja siksipä olenkin ilmoittautunut kuvauskurssille.Seuraavat räpsäisyt ovat kammottavia, mutta luvassa on parempaa ensi viikosta lähtien.

 Sain Hitachin työkalusarjalaatikon, josta oli poistettu niin työkalut kuin muutkin sisukset.

  Jäljellä oli vain kuori. Toiveena muuntaa kuoret käsilaukuksi. 

Laukun vasemmassa yläkulmassa lukee NAME eli siihen saisi kirjoitta nimensä. Minä liimasin siihen S-kirjaimen, kun sellainen oli sattunut jäämään leluaakkossarjasta.

 Vuorasin laukun punaisella sydänkuvioisella tikkikankaalla (= vanha takki). Reunat huolittelin vinokantilla, joka oli peräisin istuinpehmusteista (Vai mitä ne on sellaiset, joita laitetaan tuolille?). Toisenlaisesta sydänkankaasta ompelin pienen taskun ja laitoin reunaan kuminauhan. Jos laukun omistajan tarvitsee ottaa mukaan joskus cd:itä tai pokkareita tai etikkaa tai juomapullo, niin ne voi sujauttaa kätevästi kuminauhalenksuihin. Haluatteko tietää, mistä kuminauha on peräisin? Nanson trikoohameesta. Hameosasta tehtiin ensin yhdelle pikkuneidille housut.

 Toiselle puoliskalle tein yhden ison taskun. Naisen käsilaukussa voi olla mitä vain, joten sovitin, miten taskuun mahtuvat juuriharja, hanhi ja vasara. Hyvin. Vasemmassa yläkulmassa on minitasku avaimille. Rekvisiitta-avaimet roikkuvat vain näön vuoksi puolittain taskun ulkopuolella.

Sisuskalut liimasin kuoreen kuumaliimalla. Enpähän sitäkään ollut ennen tehnyt. Kirpparilta ostin pistoolin ja Tiimarista liimapuikkoja. 

Onnea laukun uudelle omistajalle!