Kangas(tuksia)

Huh!Onneksi minulla on pikkusisko, joka ymmärtää hyvän päälle. Soitin äidille eilen ja hän kertoi leikkaavansa leikkelyksiä. Kysyin, että ei kai hän mitään aarteita siellä leikkele.
- No, aarteitapa hyvinkin, sanoi äiti ja nauroi.

- Just iskin sakset vanhaan punaiseen pikeepaitaan, jota käyttäisi hyvinkin vielä kymmenen vuotta.
Minua ei pikeepaidan kohtalo surettanut. Mutta varmistin vielä, että eihän varmasti mitään sellaista ole menossa leikkelyksiin, mistä minä voisin olla kiinnostunut. Äiti arveli, että ei ole.
Tänään soitti pikkusisko ja kertoi, että oli juuri pelastanut yhden piparikuvioisen kankaan äidin saksilta. Minä vannotin häntä tarkistamaan kaikki loput vielä ehyenä olevat kankaat. Sisko lupasi.
Jo on maailma mallillaan, kun pitää monen sadan kilometrin päässä olla sydän kylmänä, kun äiti on päättänyt päästä eroon kaikista lopuista kangas- ja vaatevarastoista. :)

Minä aion päästä eroon aimo annoksesta tilkkuja. Meillä on huomenna Keski-Suomen ompelulanit ja minä lupasin rahdata sinne tilkkuja, jos ne jollekin vain kelpaavat. Ainakin yksi lupautui katsomaan niitä.

Kiskon kankaat perässäni matkalaukulla. Onneksi matkaa ei ole kuin pari kilometriä.

Tilkkunyssyköiden alla on varsinaiset ompelukset: kaksi takkia. Toinen aikuiselle ja toinen lapselle. Molemmat vihreitä. Hauska sattuma. 

Ja vielä yksi juttu tältä päivältä. Menin Eurokankaaseen ostamaan lapsen takkiin vuoriksi tikkikangasta. Ne oli jo laitettu kesäteloille, mutta ystävällinen myyjä lupasi hakea minulle kankaita varastosta. Pyysin mustaa. Sitä ei ollut jäljellä kuin vähän reilu metri, joten päätin, että otan myös paria muuta väriä. Myyjän kanssa pääteltiin, että punaisesta tikkikankaasta tulee yhdestä leveydestä yhteen takkiin vuori. Toisin sanoen vuoriksi riittää yksi miehusta korkeus eli noin puoli metriä. Noh, minä ajattelin, että otan kangasta kahteen takkiin ja pyysin kaksi metriä kangasta. Samalla logiikalla ostin itselleni mekkokankaan. Ihmettelin vain hieman, kun myyjä sanoi, että nyt on ainakin ihan reilusti vara tehdä röyhelöitä mekkoon. Kotimatkalla aloin sitten miettimään ostoksiani ja tajusin, että tänään ei ollut pää ihan selkeimmillään.

Nyt minulla on reilu neljä metriä vuoritikkiä varastossa. Eipä lopu ihan heti. Hihii!