Huoh! Päätin urakoida ja ommella tänään kolme työtä loppuun. Mössä oli jo kuminauhakujaa vaille valmis, mekko leikattu ja verhosta mitat. Kahden ensimmäisen ompelu sujui mukavasti. Verho, jonka piti olla helpoin ommeltava (silitä käänteet ja ompele suoraa), osoittautuikin kaikkein vaikeimmaksi. Ärh!
Fokuksen käänne ryppyilee. En ymmärrä miksi. Onneksi tämä on nurjalla.
Kolmas mössa mustasta Muijasta. Tässä on näköjään silitysryppy sauman vieressä. Mössa on menossa pojalle, joka uskoo, että kaikki heidän kodissaa on minun ompelemaa. Aijai, tuollainen rajaton luottamus hivelee turhamaisuuttani. Päätin vastarakkauden osoitukseksi ommella hänen lakkinsa lippaan pinkin sydämen.
Nyt minäkin olen tehnyt mekon Mekkotehtaan ohjeella. Koska tämä mekko tulee erittäin hoikalle tytölle, on mekon leveys koosta 110 ja pituus koosta 128 tai jotain sinne päin. Nimeä mekolle en muista.
Ihastuttava malli ja kangas tuossa mekossa! On se hyvä, että jotkut osaa. Toivottavasti pian saadaan sovituskuva.:)
VastaaPoista-Werhoutuja-
Onpa kyllä kaunis mekko.
VastaaPoistaOletko koskaan ajatellut tehdä jämäpaloista katseenkestäviä avainnauhoja? Voisin ostaa muutaman, jos tekisit.
Avainnauhoja - enpä kyllä ole ajatellut. Tuttinauhoja olen joskus ajatellut ja ostanut parit vanhat henkselitkin niitä varten. Ajatuksen asteelle on sekin jäänyt.
PoistaVoin minä tehdä vaikka avainnauhoja, jos sellaisia tilaat. Laita tarkempia toiveita sähköpostiin. Jämäpaloja riittää kyllä. :)
Teepäs semmosia katseenkestäviä erilaisia avainnauhoja. Minäkin roikotan päivittäin avaimia kaulassa ja vielä nimeä lisäpainona. Mieluummin käyttäisin jotain vähän komiampaa kun yksivärinen musta kengännauhaa muistuttava.
VastaaPoistaJuonittelee Elli avainnauha kaulassaan