sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Sporttista ja tyylikästä

 Kuluneella viikolla en ole ehtinyt juurikaan ompelukoneiden ääreen. Minulla on ollut vauhdikasta seuraa, joka on piirrellyt muuttolaatikoiden kylkeen kissoja ja sydämiä, sitonut Pikachun silmät farkkukankaan riekaleella ja yllättänyt pehmolelun viemällä sen uuteen majaan (= vauvaharsolla peitetty keittiöjakkara). On uitu, paistettu lettuja, nukuttu päiväunia, keinuttu ja sutattu pyörällä ympäri kaupunkia.

 Vauhdikkaasti alkanut viikko hiljentyi torstaina, jolloin menin kangaskauppaan etsimään tähän jumpsuitiin resoreita. Kiertelin, katselin, hypistelin kankaita ja mallailin värejä lähes tunnin. Mikään ei tuntunut sopivalta. Resoreissa ei ollut mieleisiä värejä eikä vahvemmissa trikoissa eikä missään neuloksissa. Turhauttavaa. Ostin vetoketjun, lähdin kotiin ja päätin, että omista valikoimista on löydyttävä mieluisa vaihtoehto. 

Lupasin asiakkaalle, että jumpsuitista ei tule liian tonttumaista. Siksipä harmaa, punainen ja vihreä olivat poissuljettuja vaihtoehtoja. Valkoinen oli liian jotain. Musta ja punainen on tyylikäs yhdistelmä, mutta vauvan asuun mustat resorit tuntuivat julmilta. Sinivalkoraitainen resori oli ollut mielessäni alusta asti, mutta minua hirvitti ajatuskin sillä kanttaamisesta. Päätin kuitenkin kokeilla. Kannatti. Vetskarin ja hupun reunat näyttää minun silmiin tosi kivalta.

Lähetin kuvan jumpsuitista asiakkaalle. Hänen mielestään puku on sporttinen. Niin minunkin. Arvatkaapa, mikä maa minulla tulee jumpsuitista mieleen? Vastaus postauksen alareunassa. Älä katso, ennen kuin olet arvannut.

Vietin tässä lähiaikoina yhden viikonlopun hyvin tyylitietoisen viisivuotiaan kanssa. Neiti vaihtoi vaatteita monta kertaa päivässä. Suosikkeja olivat ehdottomasti mekot. Mitä prinsessampi, sitä parempi. Jos yhdistelmänä oli hame ja paita, niiden täytyi sointua yhteen. Hetkittäin oli olo kuin muotinäytöksessä: neiti meni yhdestä ovesta sisään, kävi vaihtamassa vaatteet ja tuli toisesta ovesta ulos. Niin suloinen lapsi!

Minä sain kunnian ommella neidille hatun. Väritoiveena oli oranssi. Lähetin kuvan valmiista lakista ja neito ilmoitti haluavansa sen. Olen ylpeä! Minun tekemäni hattu kelpaa Tyylitaiturille.

Ps. Minun uusi kotini hakee tyyliään. Kuvan lamppu on ensimmäinen hankinta tähän asuntoon.
Ps2. Jumpsuitin mielleyhtymämaa on Venäjä. Ristin jumpsuitin Sergein jumppapuvuksi.

1 kommentti:

  1. Voi ihanuuksia! Itselläni on mietinnössä myös Lierihattu. Oman äitin ompelema on hiukan liian päänmyötäinen. Oisko tarjota kangasideoita? -WEE-

    VastaaPoista